Kuvan Kevät 2019

Lapissa, Luirojoen yläjuoksulla Sodankylässä, maiseman peittää valtava vesialue. Ennen sen paikalla oli soita ja metsää, kyliä ja koteja. Kun Lokan tekojärvi, allas, kuten paikalliset sitä kutsuvat, rakennettiin vuonna 1967 säätelemään Kemijoen voimalaitosten vesimäärää, saivat ihmiset ja luonto väistyä sen alta. Talot myytiin tai pakkolunastettiin. Puut, pellot, porolaitumet ja muistot jäivät veden alle.

Kuvan Kevääseen laitan esille teoksia, jotka ovat syntyneet tutkimusmatkoistani Lokkaan. Tutkin taiteen keinoin altaan historiaa ja sen yhteiskunnallisia ja inhimillisiä vaikutuksia. Käsittelen alkuperäiskansaamme saamelaisia, suomalaisten luontosuhdetta sekä pohdin sitä, mikä on elintasomme todellinen hinta. Uutisia seuratessa näen, miten historia toistaa itseään. Teoksellani haluan omalta osaltani nostaa esiin näitä asioita.

Prosessi, vuoropuhelu minun ja teoksen välillä, on minulle tärkeä. Taide on minulle väline, jolla pyrin ymmärtämään itseäni sekä maailmaa, jossa elän.

In Lapland, at the upstream of the Luiro River in Sodankylä, the scenery is dominated by a massive body of water. In its place, there used to be forest and bogs, villages and homes. When the Lokka Reservoir, or the “pool”, as the locals call it, was built in 1967 to regulate the volume of water in the Kemijoki power plants, both people and nature had to make room for it. The houses were sold or expropriated. The trees, fields, reindeer pastures and memories became submerged in water.

In the Kuvan Kevät exhibition, I will show works that have been inspired by my expeditions to Lokka. I investigate the history of the reservoir and its societal and human consequences by means of art. I examine our native population, the Sámi people, and the Finns’ relationship with nature, and contemplate the true cost of our standard of living. When I watch the news, I see history repeat itself. For my part, I wish to draw attention to these things through my work.

The process, the interaction between the work and myself, is important to me. I regard art as a medium which I use to make sense of both myself and the world in which I live.

Allas: Peurala, 2017-2019
kollagrafia, kuivaneula, chine collé, sideharso, kivi ukkini lapsuudenkodin raunioista, petrimalja, Lokan altaan vesi, ruokapöytäni
~120 x 200 cm

Matkapäiväkirja, 2019
kuivaneula, kupari, painoväri, kuminauha, alkydilakka
kuparisivun koko á 12 x 16 cm

Matkapäiväkirja: Sivut I–XVI, 2019
neljän vedoksen kokonaisuus
kuivaneula gampille, chine-collé Hahnemühle-paperille
paperin koko 78 x 106 cmm

Pool: Peurala, 2017-2019
collagraphy, drypoint, chine collé, gauze, a stone from the ruins of my grandfather’s childhood home, petri dish, water from the Lokka reservoir, my dining table
~120 x 200 cm

Travel Journal, 2019
drypoint, copper, printmaking ink, elastic, varnish
copper page size á 12 x 16 cm

Travel Journal: Pages I–XVI, 2019
series of four prints
drypoint on gampi, chine collé on Hahnemühle paper
paper size 78 x 106 cmm

https://www.exhibitionlaboratory.fi/artist/emma-peura

Kuvan Kevät 2019 -taiteilijoita palkittiin stipendein

Näyttelyarvostelu, HS 7.5.2019 : Ekologiset tekotavat näkyvät ennätyslaajassa Kuvan Kevät -näyttelyssä: nuoret kuvataiteilijat kantavat huolta ympäristöstä